Gigolo ja jumppapallo

Lemppari hmm.. hiukan laihempana kuin todellisuudessa.

Sää oli niin loistava, ettei tekosyitä ratsastamattomuudelle enää löytynyt. Kentälle ei kuitenkaan voinut mennä, koska se on aivan hiekkavellinä. Salaojaputkista ei paljon hyötyä ole, kun maa on edelleen roudassa ja ojarummut umpijäässä. Perskele, kuvittelin että kenttä ehtisi sulaa ja kuivua pääsiäisen aikana, mutta mihinpä se siitä kuivuisi kun vesi seisoo ojissa.

Takaosassa kenttää oli kuitenkin vielä sen verran lunta, että pystyin juoksuttamaan Lempparia lyhyesti ennen selkään nousua ja maastoon lähtöä. Poika oli täynnä äijäenergiaa kuin kaljapullo ja muisti pullistella kaikille tapaamilleen olennoille, minä ja koirat mukaanlukien. Talliorja lähti messiin Kiltillätammalla, mutta joutuivat pysyttelemään noin kymmenen metrin päässä meistä, koska Lemppari kulki lähinnä ylöspäin ja sitäkin sivuluisussa, jos tamma tuli metrinkin lähemmäksi. Yhtään letkeää ghettowalk- askelta ei tänään otettu, koska oli gigolo- päivä. Liihotettiin parkettien partaveitsenä, notkeasti ja kukkoillen kuin paraskin lattaritanssijapari. KT ja TO rohkenivat laukkailla pellolla, mutta me passattiin, koska tädiltä loppui kanttinauha. Ja hyvä niin, koska KT riehaantui töräyttelemään ja puhisemaan siihen malliin, että voi jee jos oltaisiin lähdetty mukaan.

Ratsastusinnosta pinkeänä satuloin Lempparin jälkeen Pikkutamman, joka on muuten lihonut entisestään. Nyt sen selässä, siis siinä missä selkärangan pitäisi sijaita, on ihan oikeesti sadesäällä pikkulintujen kylpyallas. Aika noloa. Vyötin satulan sen ihraisille uumille joten kuten, nousin selkään ja katso, oli kuin jumppapallolla olisin istunut. TO lähti Pikkupuokkinsa kanssa messiin, ja me tehtiin sellainen vajaan tunnin kävelylenkki maastoon. Tämä oli TO:n ja Pikkupuokin ensimmäinen yhteinen maastolenkki, eläköön sille! Edelleenkin nolostellen kerron, että PP 4vee oli ekalla (ei vaan kolmannella, mut enivei) maastolenkillään kuulimpi kuin PT 8vee on ikinä ollut. PT jaksoi sipsuttaa, pöyristellä ja tehdä kaikenmaailman sivuloikkakoreografioita epäilyttävien vaaleiden kivien kohdalla valtavasta ylipainostaan huolimatta, mikä on kyllä uskomatonta. Kuvittelisi sitä hevosen edes iän myötä rauhoittuvan, mut kato ei. *huokaus*

Huomenna pitäis uusia tämänpäiväinen paketti, toivottavasti paremmalla menestyksellä. Jos sitä vaikka ravia tohtisi mennä?