...päätin nimittäin sittenkin osallistua seuraaviin kisoihin Pikkutammalla.Pari ratsastuskertaa Kiltillätammalla sai mut vakuuttumaan siitä, että en tykkää. Se on mulle vähän niinku väärä prätkämerkki tai automalli, aiheuttaa kiemurtelua ja kiusaantumista, eikä hermokaan oikein tahdo pitää.
Toinen syy takinkäännökseen on täti pahkeisen ottamat kuvat edellisistä kisoista. Vasta niitä katsellessani tajusin, että ei siinä PTn toimivuudessa nyt NIIN suurta vikaa ole, etten voisi sillä kisata. Okei, hermostunut ja jäykkähän se kisoissa on aina, mutta eihän muuta voi odottaakaan metsän keskellä kasvaneelta täysveriseltä, joka vielä sattuu olemaan yliherkkä, luonteeltaan nopeasti syttyvä ja omapäinen. Kolmas syy on, että yksinkertaisesti tykkään ratsastaa PTllä, sen hankaluudesta ja epätasaisuudesta huolimatta. Sitäpaitsi, sen pienestä koosta (säkä 150cm) huolimatta mä vaan jotenkin sovin sen selkään. Se on niin ryhdikäs ja isorunkoinen, että mun hämähäkinkoivet eivät näytä yhtään liian pitkiltä sen selässä istuessani. Hauska kommentti yhdeltä tyypiltä viime kisoista, kun laskeuduin verkka- alueen vieressä hevosen selästä: "Herranjestas, ootko sä NOIN pitkä?!"
Niin että huomenna olis taas yhdet kisat, osallistutaan kahteen luokkaan (plösö ja horsemans shit). Ollaan harjoiteltu hirvittävän vähän, koska PT näytti tarvitsevan muutaman päivän toipumislomaa edellisistä kisoista. Sitten Talliorja ratsasti sillä enkkua (siinä välissä kun kuvittelin osallistuvani Kiltillätammalla kisoihin, hah). Tällä viikolla olen käynyt selässä 3 kertaa, ja PT on ollut oikein miellyttävä ratsastaa. Liekö syynä se, että ollaan maanantaista saakka jätetty ne laitsalle yöksi, kun sain metsätarhan silloin valmiiksi. Se ei näköjään enää jaksa väittää vastaan, kun on joutunut vaeltamaan kaikki yöt Vanhantamman komennuksessa ees taas laitumelta metsään, ja takaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti