Trail-harjoituksia maneesissa. Harjoiteltiin erilaisia puomitehtäviä käynnissä, joihin liittyi useita eri liikkeitä: käännöksiä, peruutuksia, sidepassia. Harjoiteltiin myös naruporttia molemmilla käsillä ja peruutusporttia. Jogi oli erinomaista, keksin mm. mitä Valmentaja tarkoittaa -siis todella tarkoittaa- kun huutaa minulle "look beyond". Joo joo, olenhan minä tähän päivään saakka ymmärtänyt mitä tuo lause tarkoittaa, siis semanttisesti, mutta en ole älynnyt miten se vaikuttaa ratsastukseeni. Koska minulla on maneesissa laitakammo, en saa pidettyä hevosta ravissa tai laukassa uralla, vaan hiihtelen jossain uran tietämillä ja leikkaan kulmista aimo palaset. Kyseistä kammoa ei ole, jos ratsastan esim. kouluratsastusta lyhyin ohjin, koska silloin pystyn vaikuttamaan hevosen menosuuntaan ja nopeuteen nopeammin. Nyt hoksasin ajatella maneesin seiniä kuten vektoreita: ne jatkuvatkin kulman jälkeen suoraan. Suorastaan näin ne ilmassa pisteviivoina noin kahden metrin korkeudella! Ja mitään en oo ottanu.. ;o)
Aloin lyhyen sivun aloituskulmassa tuijottaa lyhyen sivun loppukulman jatkeena olevaa vastapäisen pitkänsivun kuvitteellista jatkojanaa noin 10 metriä eteenpäin, siis "seinän läpi". Tällä tavoin sain tehtyä tarpeeksi syvän, kaarevan kulman ja vietyä hevosen syvälle lyhyelle sivulle, niin ettei se tehnyt liian suoraa kulmaa (siis 90 astetta) ja punkenut sen jälkeen uralta sisäänpäin. Sama juttu lyhyensivun loppukulmassa, nyt vaan katsoin suoraan seinän läpi noin 10 metrin päähän pitkän sivun alusta. Yksinkertainen juttu, mutta näköjään täysin mahdoton selittää kirjoittamalla, ilman piirrosta...
Laukassa vektorigrafiikkani petti, mutta noin yleisesti ottaen hevonen kulki paremmin oikeaan suuntaan ja oikealla uralla. Lopputunnista menimme kentälle, koska maneesin vieressä oli leikkuupuimuri viljaa rouskuttamassa. Isoruuna mulkoili puimuria kentältäkin, mutta enemmän sitä kiinnostivat muut hevoset ja tiellä liikkuvat ihmiset. Jouduin huomauttelemaan sille aika napakasti sen pään asennosta.
Valmetaja epäili, että olen harjoitellut kotona, koska en enää tuijottanut niin paljon hevosen kaulalle. No, onhan tässä tosiaan pari kertaa ehditty käydäkin hevosen selässä sitten viime tunnin. Suurempi syy oppimiseen on kuitenkin vanha kunnon uhkailu: Valmentaja uhkasi viime tunnilla, että jos se katse ei ala pysyä ylhäällä, hän laittaa minut ratsastamaan tukikauluksen kanssa. Kuulosti niin pahalta, että olen alkanut ajaa autoakin ryhdikkäämmässä asennossa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti