Kalibrointi huomista tuntia varten. Kyllä vanhassa vara on parempi, ainakin jos vertaa vuosia nuorempaan Kilttiintammaan. Harmi, että Vanhatamma on niin iäkäs, muuten ratsastaisin sillä enemmänkin. Julma totuus on, että rajoitettu aika on jaettava eri hevosten kesken järkevimmällä mahdollisella tavalla. Nuoret hevoset tarvitsevat "kurinalaista" liikuntaa ja opetusta, ja niiden kanssa on mahdollista tähdätä kisoihin. Niinpä Vanhantamman liikuttaminen on jätettävä sen uudelle hoitajalle ja tunneilla käyville ratsastajille. Vaan on se ihana.. ;o)
Teimme pieniä voltteja, puolivoltteja ja two trackia käynnissä. Jogissa keskityin vain löytämään oman istuntani ja sitä kautta vauhtikontrollin hevoseen. Laukkasimme lopussa pari pääty-ympyräkierrosta molempiin suuntiin, oikea laukka oli todella miellyttävää ja siirtyminen raviin onnistui hyvin. Vasemman laukan kanssa on aina enemmän ongelmia, mutta tällä kertaa sekin sentään nousi. Kiireistähän se meno oli, ja kerran jopa vaihtoi ilman lupaa oikeaan (vaihtaa kyllä samantien pyynnöstä takaisin). Siirtyminen raviin oli huonompi, ilmeisesti oikea takajalka on heikompi kuin vasen ja Vanhatamma yrittää välttää sen kuormittamista. Kenttä on aika raskas, joten Vanhantamman kanssa saa olla varovainen. Sillä on kyllä ikäisekseen ihan kohtuullinen kunto, mutta ei siltä silti voi enää vaatia samanpituisia laukkaosuuksia kuin nuoremmilta hevosilta. Niinpä yleensä tyydyn harjoittelemaan sen kanssa siirtymisiä. Ne vahvistavat hyvin takaosaa, toivon saavani kadotetun vauhtikontrollin takaisin sitä kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti