Tunnilla Valmentajan hevosella. Teimme paaaaljon hip overia ja two trackia, mikä on Isonruunan kohdalla alkanut tuottaa tulosta. Se kulkee jo aika hyvin ulkotakajalka rungon alla omatoimisesti, joten ratsastajan ei tarvitse enää tehdä ravissa niin kovasti töitä lantiolla. Sen ohjautuvuus alkaa olla ihan huippuluokkaa, ratsastin sillä hetken ilman käsiä, ohjat satulaan sidottuna ja sain aikaiseksi erittäin pieniä voltteja, two trackia ja muutaman hyvän pysähdyksen. Laukassa hevonen toimii, mutta minä itse en niin hyvin kuin toivoisin. Oman katseen hallitseminen on vaikeaa, ja saan Isonruunan punkemaan uralta sisäänpäin, sisäpohjetta ja jopa kannusta vastaan. Tällä kertaa maneesissa oli aika monta ratsukkoa, koska ulkona satoi kaatamalla. En ole moneen vuoteen joutunut ratsastamaan tungoksessa, joten se oli minulle erittäin hyvää harjoitusta. Onneksi Isoruuna pysähtyy kuin seinään, kun lasken ohjaskäden alas sään päälle, eikä pahempia törmäysuhkatilanteita päässyt syntymään.
Harjoittelimme myös sidepassia ja trail-peruutuksia puomien kanssa. Isoruuna on kone! Kun sen kääntää takapää puomikujan suulle, se lähtee automaattisesti peruuttamaan, rauhallisesti ja rytmikkäästi. Ratsastajan ei tarvitse muuta kuin huolehtia siitä, että peruutus menee suoraan ja että hevonen pysähtyy oikeassa kohdassa. Vaikein homma tuossa peruuttamisessa on hevosen kääntäminen ja pysäyttäminen oikeaan paikkaan ennen peruuttamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti